OlliJOjanen Ajoittain Korplahelta

Kuinka hakkuita vähennettäisiin?

Melkein kaikki vihreiden kansanedustajaehdokkaat ja valtaosa vasemmistoliiton ehdokkaista vaativat hakkuiden vähentämistä Suomen metsistä. Hyvissä ajoin ennen vaaleja olisi aiheellista kuulla, millä menetelmillä hakkuita pitäisi rajoittaa.


Pitäisikö puukauppojen teko säätää luvanvaraiseksi? Pitäisikö ministeriöltä anoa ja saada lupa puun myyntiin? Ministeriö vahtisi, ettei lupia myönnettäisi enempää kuin etukäteen säädetty määrä. Tämä menettely olisi hitaasti käynnistyvä ja vaikuttava.


Sekä vihreät että vasemmistolaiset olivat hallituksessa silloin, kun hakkuumahdollisuuksia tuntuvasti väljennettiin. Siksi arvaan, että hakkuulupien ja myyntilupien rajoitusta ei ehkä suosittaisi.

Nopeammin ja tehokkaasti vaikuttava keino olisi puunjakostustehtaiden ja sahojen sulkeminen. Nopeita ratkaisuja puoltaa se, että metsien hiilinielua pitäisi monen mielestä kasvattaa nopeasti ja juuri nyt, eikä vuosikymmenien jaksolla.


Saisimmeko vastauksia vihreiltä ja vasemmistoliittolaisilta tähän menettelytapoja koskevaan ongelmaan...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Tämä on niitä harvoja ongelmia, jotka on oikeasti helppo ratkaista: ostaa vain metsän ja ei hakkaa sieltä mitään. Pk-seudun asunnon yhden neliön hinnalla saa hehtaarin etelästä ja kaksi pohjoisempaa. Pelkällä puoluetuen kymmenyksellä sitten jo vähän enemmän.

Taimikoihin ja hakkuuaukioihin sijoittamalla saa maata vielä enemmän ja silloin hiilensidontamahdollisuudetkin ovat paremmat.

Soiden suojeleminen on vielä tätäkin helpompaa, mutta ei mennä siihen.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Jos vähentää pitäisi, niin lopettaisin ainakin Metsähallituksen osalta keskenkasvuisten metsien paljaaksihakkuut ja suorittaisin siinnä saumassa väljennyshakkuun ja jättäisin tukkipuut järeytymään, kuten ennesvanhaan vielä 2000-luvun alussa tehtiin. Puu kasvaa kyllä sen sata vuotta, kunnes on uudistuskypsä.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Blogistin sanoma on kuinka hakkuita vähennettäisiin. Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori (luke) Jussi Uusivuori esittävät uudenlaisen hiilinielukorvauksen käyttöönottoa metsänomistajille.

Kun keskiverto puu sitoo 1000 kg hiilidioksidia CO2 kiintokuutiolle ja kun jossakin keskisuomessa yksi ha tuottaa neljä kiintokuutiota vuodessa joten se puhdistaa puhtaaksi Hapeksi O2 on 2900 kg kovaa hiiltä jää noin 1000 kg jäljelle sen hiilipörssi hinta on noin 83 € nyt vain laskemaan korvaushintaa. Näitä voi korjata paremmalla laskupäällä vapaasti.

Yhden tonnin hiilidioksidi päästöpörssi hinta on 16 € ja kovan hiilen 83 € joten tästä voi laskea malli hintaa metsänomistajalle. Siis metsänomistaja hoitas metsiänsä ja myy vasta sitten kun metsästä tule hiilipäästö lähde yli 90 vuotiaana.
Sitten puista tehdääntaloja jossa hiili sitoutuu. muuten 250 vuotias Kiihtelysvaaran hirsikirkko sitoi hiiltä vielä näin kauan, kunnes pyrömaani poltti sen.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Suomessa on halua pelastaa metsänsä hakanneet EU-maat.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Hakkuita ei pidä ainakaan hiilinielujen menetyksen pelossa lopettaa. Asia on juuri päinvastoin. Kun metsää hakataan sitä pitää samalla myös uudistaa. Avohakkuun jäljiltä paikalliseen hiilinieluun tulee muutaman vuoden notkahdus tai ei sitäkään. Jos uudistettava alue on vanhaa metsää, ei se hiilinieluna ole toiminut moniin vuosiin. Sen sijaan istutettu tai kylvetty matsä alka sitoa hiiltä heti, kun kasvu käynnistyy. Parhammillaan se on 20 - 30 vuoden kuluttua hakkuusta. Se puuston voimakkaista kasvun kautta.

Käyttäjän hoikanpoika kuva
Ari Mikkola

Ilmaston muuttuessa metsätuhot Suomen metsissä tulevat kasvamaan valtavasti.
Pintajuurinen Kuusi ei kestä kuivia hellekesiä ja roudattomia vähälumisia ja lämpimiä talvia vaan kuusikot tulevat kuolemaan ja tuhoutumaan tautien, metsäpalojen, kuivumisen ja talvimyrskyjen seurauksena. Tuhoja jotka ovat suoria seuraamuksia ilmaston muuttumisesta.
Koivut taas eivät kestä kuumia, kuivia hellejaksoja ja lämpimien talvien seurauksena vahvistuvat puutuholaiset ja taudit tappavat koivikot ja yleensäkkin lehtipuut.
Mitä enemmän metsiin jätetään huonoa ja lahoavaa puuainesta ja huonostivoivaa metsää niin sitä enemmän metsissä on puuntuholaisia ja puutauteja jotka tappavat ja vahingoittavat lisää ympäröivää metsää.
Pitääksemme Suomen metsät elinvoimaisina ja siten hiilinieluina metsien hakkuita on lisättävä hurjasti. Kituvat, lahopuiset tautien riivaamat metsät muuttuvat nopeasti hiilipäästöjen lähteiksi ilman toimenpiteitä. Metsistä on poistettava muuttuvaan ilmastoon soveltumattomat puulajit ja istutettava tilalle puulajeja jotka selviytyvät muuttuvassa ilmastossa.
Hakkuut pitää tehdä etupainotteisesti ja valtion kompensoida metsänomistajille aiheutuvat arvonmenetykset keskenkasvuisten kuusikoiden ja koivukoiden hakkuista ja uudistusistutuksista aiheutuvat kulut.

Toimituksen poiminnat